Kemian kertauskurssi

Taas on nettiä kahlattu ja opittu jotain lisää. Korjataanpa/täydennetään tässä siis edellisen biodieselpostauksen vajavaisuuksia. En tosin vieläkään takaa että asia olisi 100% varmaa.

Ensinnäkin: kyllä, biodieseliä voi käyttää missä tahansa dieselmoottoreissa. Ainoa ongelma on joissain vanhemmissa autoissa luonnonkumisten letkujen ym. haurastuminen biodieselin vaikutuksesta. Polttoaineletkujen vaihto muovisiin poistaa ongelman.

Toisena: kyllä, biodieseliä voi valmistaa myös eläinperäisistä rasvoista joten järjellä ajateltuna ja periaatteessa myös rasvanimuklinikoiden jäterasva käy. Hieman eettisesti epäilyttävää touhua tietenkin. :P

Kolmantena: biodieselin valmistusprosessi tarkennettuna:

Öljyn ja metanolin lisäksi tarvitaan myös lipeää (natriumhydroksidi, NaOH tai tai kaliumhydroksidi, KOH) jota saa apteekista tai ihan marketeista viemärinavausaineena. Suhteessa yhteen litraan öljyä käytetään 2 dl metanolia johon on sekoitettu lipeää (3,5g NaOH tai 5,8g KOH) eli öljy + metanolilipeä = biodiesel & glyseroli. Seosta sekoitellaan 55-60 asteen lämpötilassa puolisen tuntia jonka jälkeen annetaan seistä jotta glyseroli ja biodiesel erottuvat. Lisäksi biodieseli pitää vielä pestä vedellä vaikkapa normaalia akvaariopumppua ja ilmakiveä apunakäyttäen. Wikipediasta löytyy tarkempi selostus. Näppärä jätkähän tietenkin jalostaa vielä glyserolinsa typpihapon (HNO3) kanssa nitroglyseroliksi ja imeyttää sen vielä piimaahan. HUOM! Näin ei todellakaan saa tehdä! (lopeta suunnittelu ennenkuin aloitatkaan)

Biodiesel miellyttää allekirjoittanutta polttoaineena entistäkin enemmän. Laitoin jopa ostoilmoituksen Daihatsun dieselmoottorista. En ole kuitenkaan hirveän toiveikas sillä eivät ole mitään hirmu yleisiä autoja.

Tässäpä vielä ehkä parhaat biodieselin valmistusohjeet joihin olen törmännyt: JourneyToForever.

Terveisiä Väätäisen Kustille.